Oodi rakkaudelle

Katselin edessäni istuvaa miestä junassa ja minua nauratti. Nauratti vähän jännityksestäkin, mutta ennen kaikkea sen takia, että ajattelin että “Kappas tuossa se mun tuleva aviomies sitten istuu”. Koko 40 minuutin matkan minusta tuntui, että välillämme kulki voimakas jännite joka pisti kovasti perhosia mahaan.

Muutaman viikon ja tuhannen salaa lähetetyn viestin jälkeen kohtasimme uudelleen ja silloin nenäni kertoi minulle, että nyt on tosi kyseessä. Yhdessä vietetyn yön jälkeen palasin takaisin omaan osoitteeseeni ja matkalla tunsin nenässäni lapsuuden kodin tuoksun ja mieleni valtasi rauha.

Olen vuosikaudet ollut levoton ja ikäänkuin etsinyt jotakin. Etsinyt itseäni, mutta en löytänyt sitä sieltä mistä etsin vaan löysinkin itseni toisesta ihmisestä. Nyt onni on erilaista kuin aiemmin jotenkin isompaa ja parempaa ja sen kautta myös minä itse olen paranneltu versio itsestäni. Onnellisimpia hetkiä elämässäni on, kun mun pojat nauraa ja hulluttelee keskenään. Enää en ole levoton vaan tiedän että olen löytänyt kotiin.

Kuva, Laura Tammisto

18.9.2015 meille syntyi toinen poika tuomaan lisää rakkautta elämäämme <3 En voisi olla kiitollisempi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.