Onko Suomi lapsiystävällinen maa?

Nyt, kun vauva vielä käyttää pääasiallisena ravintonaan minua, olen ollut pakotettu ottamaan hänet mukaan kaikkialle minne tieni vie. Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että vauva on kulkenut matkassa myös työ- ja koulutustilaisuuksissa. Juuse 2,5kk on käynyt tähän astisen elämänsä aikana verkostoitumassa, kouluttautumassa ja osallistunut projektipalavereihin. Juonto ja puhekeikallekin Juuse on kerennyt; joskin itse lava-ajan hän vietti hoitajan kanssa. Näin ajattelin jatkaa, kunnes Juuse ei enää viihdy mukana ja vaatii äänekkäästi äidin huomion kokonaan.

Juuse, lähdössä palaveriin. Ikää 2viikkoa

Uskon omaavani hyvän pelisilmän siinä, mihin vauvan voi viedä tai koska ääntely on niin äänekästä, että on syytä poistua takavasemmalle. Saapuessani tapahtumaan kohtaan hämmästyneitä katseita, kun saavun paikalle kaukalon kera. Tai joku saattaa tokaista, että “ai, sulla on vauva mukana?” Tai sanoa tilaisuuden jälkeen, että “sehän menikin oikein hienosti”. Nämä paljastavat, että ennakkoluuloja on, mutta tästä huolimatta en koskaan ole kokenut etten olisi tervetullut vauvoineni. Kuulen myös paljon positiivista palautetta siitä, että olen rohkeasti ottanut vauvan mukaan. Tästä johtuen intouduinkin pohtimaan, että onko suomi enää niin “lapsivihaajamaa” kuin yleensä kuulee sanottavan vai onko minulla käynyt vain hyvä tuuri?

Joulupuu kerääjät työssään =)

Yleensä olen tilaisuuksissa ainut kenellä on vauva mukana ja mietinkin tässä missä muut äidit ovat? Ymmärrän paremmin kuin hyvin, että suuritarpeisten vauvojen mukaan ottaminen ei ole mahdollista vaikka äiti itse kuinka haluaisi osallistua, mutta jättääkö muut osallistumatta, koska kokevat etteivät olisi tervetulleita tilaisuuksiin? Kaikkia ei toki kiinnosta, mutta ilmeisesti meitäkin ketä kiinnostaa, on aika paljon. Ainakin, jos katsoo Mothers in Business nopeasti kasvavaa verkostoa. (JCI:n Hallitusakatemiassa Kouvolassa koin iloisen yllätyksen, kun kouluttajalla oli mukanaan 6 viikon ikäinen nyytti.)

Jos Suomi ei vielä täysin ole vauvaystävällinen maa, niin voisiko siitä tulla sellainen? Olisi hienoa asua edelläkävijä maassa, jossa työkulttuuri hyväksyisi lasten läsnäolon? Uskon itse, että työn ja perheen yhdistäminen on mahdollista ja tiedän myös, että en ole ainoa kuka näin uskoo. Kuka nostaa käden ja lähtee meidän kanssa tekemään perhekeskeistä työkulttuuria?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.