Eniten ahdistaa päätökset, joita ei ole tehty

Ihmettelin muutama viikko sitten perjantaina, kun kävelin 5 senttiä maanpinnan yläpuolella, että mistä moinen kepeys ja iloinen mieli. Harvoin mä kauheen synkissä vesissä uiskentelen, mutta huomasin selvän eron loppukevään tiloihin. Keväällä ja alkukesästä olin tosi turhautunut ja koin olevani jumissa oman ja firman kehittymisen suhteen. Koko kevään mietin, että pitäisikö irtautua “liikaa aikaa vievästä mutta ne varmat tulot tuovasta” -projektista vaiko eikö? Ja tätä mä velloin sisälläni viikosta toiseen. Olo oli sama, kuin Hugo-parkissa 10 metrissä lavetilla istuessani; “Hyppää” huusi tunteet, “älä saatanan hullu hyppää”, sanoi järki. Hyppää, Älä, Hyppää, Älä, Hyppää… lopulta järki luovutti ja tarkistin vielä kerran turvalaitteet ja annoin mennä.

Mekko: Guess Ratina
Korut:Ur&Penn Ratina

Saman tein nyt myös töiden kanssa. Laitoin exceliin varmat ja lähestulkoon varmat keikat ja totesin, että pärjään seuraavat 3kk vaikka lisämyyntiä ei tulis yhtään. Tämä riitti turvaverkoksi ja tein päätöksen jättäytyä aikaa vievästä projektista. Kun sopimus sitten käytännössä irtisanottiin elokuun alussa mut valtasi kauhu, ahdistus ja katumus. Tätä kesti 24 tuntia, jonka jälkeen mulla napsahti jotain päässä…

Yhtäkkiä mä näin kauppaa kaikkialla. Mun aamun ensimmäinen ajatus oli, mihin tänään voisin buukata itseni tai jonkun muun MAIKKILAISEN. Mihin ei oltu muistettu olla yhteydessä kevään ja kesän jäljiltä ja mitä uusia tahoja voisin tänään kontaktoida. Luin lehteä ja lähettelin Katille kuvia jutuista, missä mainittiin yritysten uudet toimitilat, lähestyvät pyöreät vuosipäivät eli kaikista jutuista, joissa voisi olla paikka myös juontajalle. Olin täynnä energiaa ja oikeesti kyllä lähes maanisella tasolla, mutta se oli kyllä tarpeen. Yhtäkkiä kalenteri rupes täyttyy ja henkilökohtainen talouspuskurikin kasvoi kolmessa viikossa kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen. Siis ihan mieletöntä. Mun myynti innokkuuden lisäksi lisääntyneestä kaupasta täytyy kyllä kiittää kahden vuoden systemaattista tunnettuuden kasvattamista. Oli paljon helpompaa aloittaa myyntikeskustelu uuden asiakkaan kanssa, kun siellä tunnettiin  MAIKKI jo etukäteen. Se fiilis!!! Musta tuntui koko elokuun, että mä vaan leijuin joka paikkaan 😀

Nyt on fiilis vähän rauhoittunut, mutta edelleen hemmetin kevyt ja vapaa. Tajusin, että eniten mua ahdistaa se päättämättömyys kun valintojen seuraukset. Jos olisin jäänyt vellomaan pidemmäksi aikaa päättämättömyyden tuomaan turhautuneisuuteen, olisi negatiivisuus alkanut levitä ympärilleni kuin rutto. Ei siis pidä pelätä päätöksiä vaan päättämättömyyttä! Sitäpaitsi, jos mä oon jotain tästä elämästä oppinut niin sen, että ei ole olemassa vääriä päätöksiä on vain erilaisia. Mitä sä voisit päättää tänään?

Terveisin,

Tuuli-Elina #imapussy

Hyppää mukaan instatilille tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.